Tavoittamattomissa

Runo -

tuo kultainen sädekehä
kesän ensi suudelma
kuin himon syvyys

eksyksissä

menneisiin aikoihin
tämän hetkisiin tunnelmiin

syysvärien kirkkauden
valuessa noroina joen uomissa

etsinyt
toivonut löytäväni

- runojeni kehdon - (oliko sitä )

kehdon joka keinuttaa
tunteiden tulvaa esille
                        vesille
kuin purjeina ilmojen teille
taivaanrannan tuolle puolen

....eksyksissä...

saavuttamatta tuota kehtoa
joka runosuonta kuljettaa...


....etsin
katoavaa keidastani
hämyisten iltojeni takaa 
yöllisten kuutamojen loisteesta

olla läsnä
kuitenkin runovirtojeni
ulottumattomissa


- tavoittamattomissa !