Herkkä tuulille kuin haavanlehti,
mielen myrskyistä värisen.
Julmista sanoista tärisen.
Pahaa en voi nähdä.
Moni asia ahdistaa,
ympäristö rasittaa,
mutta sininen kissankellon kaari,
jää mieleeni.
Sisälläni kuohuavat aallot,
räiskin siniseksi mereksi kankaalle,
mustaa horisonttiin kuvaamaan,
syvyyttä jota tunnen.
ja vain tarkat huomaavat taulusta,
että horisontin takana,
on majakka.
ja silloin kun se luo valoa,
tekisi mieleni juosta,
riehua,
kaikille kertoa,
oi tätä riemua!
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi