Tuul pauhha.
Saa vanha puutalo narskuma.
Ihmiste kasvois o jottai samaa
kon täs kaupungis muutongi.
Mere rannal ja sää armoil.
Seisova vaatimattomin ja
näyttävä välil vähä ankeilt.
Mut ova yhä osa ilost arkke.
Täyn omaperäst historia,
naarmui ja vekkuli pilket.
Kummangi kiele kuule,
ja niit voi melkke ymmärttä.
Ja
kummangi sydäme näkke,
kon käänttä kyynelees koht Länt.
Selite:
kump rakenta kumma?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
