Kävelen yksin
uuteen eiliseen.
Pelko valtaa mielen,
seison suorana.
Katson pelokkaana
Helvetin liekkien maalaamaa aurinkoa.
Se tippuu taivaalta hiljaa
ja taivas pimenee.
Viha huutaa maan alla,
riuhtoo itseään
yrittää epätoivoisesti päästä pois.
Varjot väistyvät viimein
ja jälleen tulee uusi eilinen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kirjoitat hurjan kauniita runoja, pitaisi laittaa hyva jokaiseen, silla pidan jokaisesta jonka olen lukenut :)
Hyva sina !!
Onnea myos synttarinasi :D
Suruisa sointi on hyvässä runossasi.