Se tarttuu kiinni
lasken vettä ammeeseen
kastaudun veteen
kylpyvaahdossa raavin ja raavin
mutta se ei lähde pois
Huomaan olevani veitsenterällä
valmis leikkaamaan
tuntuu kuinka seinät kasvavat päälleni
ja sammal varpaiden väliin
Haparoin
Haparoin pimeässä
sokeana mykkänä
väsyneenä
haparoin
etsin ovenkahvaa
kurkotan kaapin päälle ja
romahdan rymisten alas
Unet hiipivät samanlaisiksi jälleen
se tarttuu kiinni
kuivaan pyyhkeellä
pakottavan lian tunteen ihollani
pienin perhosen siivin
murentuneena ihooni
näen itseni peilistä
kalpeana laihana
vaaleana kuin sitruunaperhonen
toukan mallinen
siipiä vielä kasvamatta.
Sellainen olen.
En ole pelastunut.
Tänään taistelen,
taistelen haavojani vastaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
