Juoksen juoksen
suden turkissa
taivaalla kotkana
terävällä nokalla naputan pylvästä
tikkana kärkenä
juoksen ja juoksen
kurotan käteni
kattokruunuun,
tanssin ympyrää
annan sen valua kurkustani alas
unohtaen huomisen
unohtaen eilisen
unohtaen tämän hetken
tätä kai olen kaivannut, sairaalla tavalla
nollausta
täydellistä nollausta
humalan tuomaa turrutusta
kun minuun ei enää satu
vaikka pyörin tanssilattialla,
ilosta ilosta
olen elossa
muistan oman haavottuvaisuuteni
Vaikka synkkinä päivinä
vihaan itseäni
elämääni
vaikeuksiani
muistojani lapsuuttani menneisyyttäni
vihan kaikkea sitä
tänään muista enää en
kurkkuuni sen kumoan
nostan kädet ilman,
nauran ja iloitsen
siinä vierellesi.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
