Nimetön

Runoilija Alexandra Leaving

nainen
Julkaistu:
7
Liittynyt: 7.5.2013
Viimeksi paikalla: 6.7.2020 18:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 


Minä olen lähtenyt useammin, kuin
enää edes viitsin muistaa:

lähtenyt, palannut, kompastunut
epäröinyt, palannut jälleen ja
lähtenyt uudelleen.

Olen sulkenut ikkunoita ja
salvannut ovia;

lukinnut laatikoita ja polttanut papereita.

Ja tänään, tänä yönä, kun
täysikuu kasvattaa lapsiaan;

minä jälleen muistan kaiken
jokaisen tehdyn teon -

                jokaisen otetun askeleen.
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä vie mukanaan..Upeasti kirjoitettu.

Todella vahva runo! Pidin ja paljon!

Uppee kokonaesuus!
Tässä on arkumentit kohillaan.
Neo arkeolookit sitä varte jotka männeitä kaeveloo.
Vuan ei sillo pittää lähtee jos ahistaa ja palloo sitte, ku helepottaa tae jatkoo matkoosa yksinnään.

Se on elämää, se.
Ja eletty päivä on aina "eletty",
siis sinun näköinen päivä.
Hyvä niin, eletään ja ollaan
ihmisiä ;)

Koskettavaa/syvällistä, ja kaunista/herkkää, ja haikeaa. Hieno runo!

W a u. Suosikkeihin meni.

Hieno tunnelma !
Mitä jos runosi keskellä olisi jokin yllättävä asia, se vois olla kiehtova yksityiskohta ? : )

Aivan mielettömän u p e a lukukokemus.
Elämää tihkuva hetki tässä.

Upea.

Vahvaa tekstiä, jännite säilyy alusta loppuun.

Aina kun näen sanan 'täysikuu', ajattelen ensimmäiseksi ihmissusia, en voi sille mitään...niinpä luin tämänkin runon ihmissusitarinana: runon puhuja on ihmissusi, joka aina täysikuun maissa muistelee elämäänsä ja miten päätyi siihen tilanteeseen missä on, tutkii sisintänsä, tuntee katumusta ja pelkoa siitä että satuttaa toisia, mutta on samalla ylpeä siitä mitä on, toisin sanoen yrittää elää vailla katumusta. Tulkinta ei taida olla lähelläkään "oikeaa", mutta juuri se tekee runostasi upean, niin mukavasti jää tilaa tehdä eri tulkintoja, ja se on aina hyvän runon merkki se. Magnifique!

Olipa hieno. Tykkään.

Tämä on huikea, kerrassaan huikea!

Hetki isolla H:llä!!
Pidän tästä.
Kiitos!

Pisteet muotoilusta!

tässä on hieno tunnelma. lähtemisen meininkiä vain palatakseen. samalla kun kuuntelee tuota punatekstin biisiä niin voi vain hukkua rytmiin ja antaa ajatusten astella nuo jokaiset askeleet.

Elämä tuo kaikenlaista. Tiedän. Upea runo!

Vautsi, tässä oli jotain. Pidin.

Hieno, puhutteleva runo.

Koskettaa syvältä. Itselläni kun on juuri tuo tarina.
Viisasta tekstiä. Suosikeihin vetoavuudellaan pääsi.

Ihana ihana ihana. Suosikkeihin!

Hieno runo.

 

Käyttäjän kaikki runot