Pelkään kuolemaa.
Toisinaan taas toivon sitä.
Jospa se onkin elämä,
jota arastelen?
Ehkä elämistä,
tai elämättä jättämistä.
Sitä, että vanhana huomaa
ettei elänytkään niin kuin olisi tahtonut.
Kenties väärän ihmisen kanssa?
Väärässä paikassa?
Väärään aikaan?
Tai muuten vain väärin,
unohtaen oman onnellisuuden.
Öisellä maantiellä,
rekan valot häikäisevät
pimeyteen tottuneet silmäni.
Tai mieleni?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi