Kaikki on
osa näytelmää,
hallitsemista ja
alistumista
syyllisyyden- ja
riippuvuudentunnetta,
joissa estot ja
epävarmuus pukevat
maailman kärsimykseen ja
tuskaan
sadistiseen katseluun ja
masokistiseen ajatteluun,
johon ei tarvita
näyttelijänlahjoja
riittää että
aukaisee aamulla
silmänsä ja
saa impulssit
kulkemaan synapseissa
taivaan ja maan
energian näyttäessä
väkivaltaisen puolensa
silloin kehosta
tulee esine,
väline, joka
käskyn kuultuaan
alistuneisuudessaan
saa täydellisen vapauden
ei ole opettajaa,
lohduttajaa,
kuuntelijaa tai
kiihottajaa
on vain
yksinäinen sielu
mahtavan voiman edessä
~~~~~~
kunnianosoitus ja
kuiva himoton
käsky avata
leningin napit
eroottisuuden ollessa
siitä yhtä
kaukana kuin
ruumiilla ansaittu
raha prostituoidun
yöpöydällä
kipu ja nöyryytys
seurasi ankarampana,
vaikuttavampana
minuus oli
mitätöitynyt,
toiveet hukkuneet
oman tahtonsa
kyyneliin
hiestä märät
hiukset halusivat
lähestyä ihmistä,
mutta tuottivat vain
kärsimystä
ruoskivat rukoilevaa
sielua jakaen
kaikkea salaista,
kiellettyä ja tuomittavaa
tuntui kuin
patoutunut väkivalta
olisi saanut
rajun, mutta
vaarattoman tavan
purkautua
onnellisuus
sairaassa maailmassa
vai
oliko se
surullisuus
onnettomuuteen
ohjaavassa pyörässä
~~~~~~
onko tilanteen
aina ajauduttava nurkkaan,
jotta saisi kaiken
kun ei ole
mitään menetettävää
onko pelko
vain tekosyy
moniko haluaa
pelastaa ihmiskunnan,
hallita hallitsematonta
ihmisen idylli
takkatulen lämmössä
nautitusta viinistä
sormista vetoketjulla,
kovettuneiden nännien
tukistaessa hellästi
pehmeän seksikästä
hiuspehkoa
hidasta ja aistillista
kidutusta, jossa
yllätys ja herkullisuus
ovat valmiudessa
orgasmiin
pysäyttämällä liikkeen
kysyäkseen lupaa
toiveensa toteutumiseen
sileä, silkkinen
ja kova iho vääntää
suun o-kirjaimen
muotoon
kuten viattomuus ja
innokkuus ovat
aseistariisuva,
suun ja kielen
kiusoitteleva voima
suloisuus ja äärimmäisyys
samassa ajantajun
katoamisessa
käheä ja matala
ääni katkonaisen
hengityksen laskeutuessa
alas ja
lantion työntyessä
kehon korkealle ylös
ja ummistaen silmänsä
fantasian ja
tosielämän välimaastossa
miettien kärsimyksen,
nöyryytyksen ja
suuren nautinnon
välistä eroa
~~~~~~
sukellus sieluun
kertoo jokaisen
hakevan äärirajojaan,
uskovan kauniiden
asioiden löytyvän
kulkemalla halun
tietä
halu rangaista ja
tulla rangaistuksi
syyllisyyden taakka
harteillamme
tuntea itsemme
avuttomiksi ja onnettomiksi
ja ennen kaikkea
pelästymme maailmaa
huomatessamme onnen
muuttumisesta mahdollisuudeksi
ottamalla ensimmäiset
askeleet todellisen
elämän kanssa
mutta mitä
sinä muistat
sytyttämällä takkasi
onko äärirajoilla
alennustila,
puhumisen vaikeus
ja pelko lakata
teeskentelemästä
ymmärtämästä kivun
kauneus
välinpitämättömältä
pelastaa jotain, jota
ei tunne
mutta joka
vetää puoleensa
jäytäessään henkisiä
voimavaroja
~~~~~~
onko kivun
toisessa päässä
portti, joka
johtaa tietoisuuteen
voittoon omasta
kehosta, ajatuksista
ja ympäristöstä
rauha, jonka
voi kokea
nukkuessaan
rakastettunsa käsivarsilla
kun purjehtii
tuntemattomilla
vesillä löytämättä
historiaa, jota
oli juossut
koko elämänsä
pakoon
se tunne
on vahva huume
kieltäessmme rakkauden
syyttäessämme
sitä unelmiemme
särkymisestä
verhoutumalla uhraukseen
ja luopumiseen
hellimällä ja tekemällä
siitä osan elämää
~~~~~~
takkatulen ääressä
koko
pysähtynyt maailma,
jossa ei koskaan
saavutettaisi seksin
ansaitsemaa arvoa
maailmankaikkeuden
hurmiota, joka
on yhtynyt jumalaan
sitä mitä
elämäksi kutsutaan,
olemalla se
mitä etsitte ja
sen minkä
olette löytäneet
olemalla se
mikä on särjetty ja
nyt palasina kerätään
voiko silloin
mikään olla täytetty
jos joutuu maksamaan
sellaisesta minkä
pitäisi olla ilmaista
tai myydä sellaista
joka pitäisi olla
kaikilla pelkästä
antamisen ilosta
~~~~~~
hall of fame,
sitkeydestä elämään
ja rakkaudesta
vapaus tahtoa ja
tehdä enemmän
paradoksille
kumisevan aktin tyhjyydelle ja
toisaalta kohtaamalla
oman kuvansa,
kykynä antautua
siivilöidä
heikko kosketus,
naisen ääriviivat
syyt syntyjen,
salaisuudet jumalten
tajuamalla päivän
maagisen hetken
olevan menneisyyttä,
elämän heittäessä
taikansa,
sen mitä
emme ymmärtäneet
koskettaa
sitä lasta, joka
asuu sisimmässämme ja
jota kannamme
hartioillamme jokaisena
lumisena ja
lumettomana
aamuna
~~~~~~
vasta silloin voi
tuntea oman nimensä
onnensa nimen,
joka tuntuu
suuna suulla,
junan tärinänä
jalkojen vapinassa
halullamme tarttua
ihoon
imeytyä kieleen
ja hyökyä
suudelmassa
tieksi rakastaa
syvää henkeä
hengittää ihmisvirtaa
tuoksuja
valoja ja
katoavia harhakuvia
tahtoen kantaa
elämänsä raivoisina
koputuksina oveen,
joka on
ollut sepposen
selällään odottamassa
ottajaansa
ja kipu siinä
välissä tuutii
ollen taistelusi tragedia
tulevaisuus edessäsi
~~~~~~
sillä vain koskettavat
tietävät jotakin
tietämisen arvoista
ainoastaan
koskettamatta jättävät
eivät osu mihinkään
ja kehenkään
eivät haavoita
valloittamisen
onnea
osa näytelmää,
hallitsemista ja
alistumista
syyllisyyden- ja
riippuvuudentunnetta,
joissa estot ja
epävarmuus pukevat
maailman kärsimykseen ja
tuskaan
sadistiseen katseluun ja
masokistiseen ajatteluun,
johon ei tarvita
näyttelijänlahjoja
riittää että
aukaisee aamulla
silmänsä ja
saa impulssit
kulkemaan synapseissa
taivaan ja maan
energian näyttäessä
väkivaltaisen puolensa
silloin kehosta
tulee esine,
väline, joka
käskyn kuultuaan
alistuneisuudessaan
saa täydellisen vapauden
ei ole opettajaa,
lohduttajaa,
kuuntelijaa tai
kiihottajaa
on vain
yksinäinen sielu
mahtavan voiman edessä
~~~~~~
kunnianosoitus ja
kuiva himoton
käsky avata
leningin napit
eroottisuuden ollessa
siitä yhtä
kaukana kuin
ruumiilla ansaittu
raha prostituoidun
yöpöydällä
kipu ja nöyryytys
seurasi ankarampana,
vaikuttavampana
minuus oli
mitätöitynyt,
toiveet hukkuneet
oman tahtonsa
kyyneliin
hiestä märät
hiukset halusivat
lähestyä ihmistä,
mutta tuottivat vain
kärsimystä
ruoskivat rukoilevaa
sielua jakaen
kaikkea salaista,
kiellettyä ja tuomittavaa
tuntui kuin
patoutunut väkivalta
olisi saanut
rajun, mutta
vaarattoman tavan
purkautua
onnellisuus
sairaassa maailmassa
vai
oliko se
surullisuus
onnettomuuteen
ohjaavassa pyörässä
~~~~~~
onko tilanteen
aina ajauduttava nurkkaan,
jotta saisi kaiken
kun ei ole
mitään menetettävää
onko pelko
vain tekosyy
moniko haluaa
pelastaa ihmiskunnan,
hallita hallitsematonta
ihmisen idylli
takkatulen lämmössä
nautitusta viinistä
sormista vetoketjulla,
kovettuneiden nännien
tukistaessa hellästi
pehmeän seksikästä
hiuspehkoa
hidasta ja aistillista
kidutusta, jossa
yllätys ja herkullisuus
ovat valmiudessa
orgasmiin
pysäyttämällä liikkeen
kysyäkseen lupaa
toiveensa toteutumiseen
sileä, silkkinen
ja kova iho vääntää
suun o-kirjaimen
muotoon
kuten viattomuus ja
innokkuus ovat
aseistariisuva,
suun ja kielen
kiusoitteleva voima
suloisuus ja äärimmäisyys
samassa ajantajun
katoamisessa
käheä ja matala
ääni katkonaisen
hengityksen laskeutuessa
alas ja
lantion työntyessä
kehon korkealle ylös
ja ummistaen silmänsä
fantasian ja
tosielämän välimaastossa
miettien kärsimyksen,
nöyryytyksen ja
suuren nautinnon
välistä eroa
~~~~~~
sukellus sieluun
kertoo jokaisen
hakevan äärirajojaan,
uskovan kauniiden
asioiden löytyvän
kulkemalla halun
tietä
halu rangaista ja
tulla rangaistuksi
syyllisyyden taakka
harteillamme
tuntea itsemme
avuttomiksi ja onnettomiksi
ja ennen kaikkea
pelästymme maailmaa
huomatessamme onnen
muuttumisesta mahdollisuudeksi
ottamalla ensimmäiset
askeleet todellisen
elämän kanssa
mutta mitä
sinä muistat
sytyttämällä takkasi
onko äärirajoilla
alennustila,
puhumisen vaikeus
ja pelko lakata
teeskentelemästä
ymmärtämästä kivun
kauneus
välinpitämättömältä
pelastaa jotain, jota
ei tunne
mutta joka
vetää puoleensa
jäytäessään henkisiä
voimavaroja
~~~~~~
onko kivun
toisessa päässä
portti, joka
johtaa tietoisuuteen
voittoon omasta
kehosta, ajatuksista
ja ympäristöstä
rauha, jonka
voi kokea
nukkuessaan
rakastettunsa käsivarsilla
kun purjehtii
tuntemattomilla
vesillä löytämättä
historiaa, jota
oli juossut
koko elämänsä
pakoon
se tunne
on vahva huume
kieltäessmme rakkauden
syyttäessämme
sitä unelmiemme
särkymisestä
verhoutumalla uhraukseen
ja luopumiseen
hellimällä ja tekemällä
siitä osan elämää
~~~~~~
takkatulen ääressä
koko
pysähtynyt maailma,
jossa ei koskaan
saavutettaisi seksin
ansaitsemaa arvoa
maailmankaikkeuden
hurmiota, joka
on yhtynyt jumalaan
sitä mitä
elämäksi kutsutaan,
olemalla se
mitä etsitte ja
sen minkä
olette löytäneet
olemalla se
mikä on särjetty ja
nyt palasina kerätään
voiko silloin
mikään olla täytetty
jos joutuu maksamaan
sellaisesta minkä
pitäisi olla ilmaista
tai myydä sellaista
joka pitäisi olla
kaikilla pelkästä
antamisen ilosta
~~~~~~
hall of fame,
sitkeydestä elämään
ja rakkaudesta
vapaus tahtoa ja
tehdä enemmän
paradoksille
kumisevan aktin tyhjyydelle ja
toisaalta kohtaamalla
oman kuvansa,
kykynä antautua
siivilöidä
heikko kosketus,
naisen ääriviivat
syyt syntyjen,
salaisuudet jumalten
tajuamalla päivän
maagisen hetken
olevan menneisyyttä,
elämän heittäessä
taikansa,
sen mitä
emme ymmärtäneet
koskettaa
sitä lasta, joka
asuu sisimmässämme ja
jota kannamme
hartioillamme jokaisena
lumisena ja
lumettomana
aamuna
~~~~~~
vasta silloin voi
tuntea oman nimensä
onnensa nimen,
joka tuntuu
suuna suulla,
junan tärinänä
jalkojen vapinassa
halullamme tarttua
ihoon
imeytyä kieleen
ja hyökyä
suudelmassa
tieksi rakastaa
syvää henkeä
hengittää ihmisvirtaa
tuoksuja
valoja ja
katoavia harhakuvia
tahtoen kantaa
elämänsä raivoisina
koputuksina oveen,
joka on
ollut sepposen
selällään odottamassa
ottajaansa
ja kipu siinä
välissä tuutii
ollen taistelusi tragedia
tulevaisuus edessäsi
~~~~~~
sillä vain koskettavat
tietävät jotakin
tietämisen arvoista
ainoastaan
koskettamatta jättävät
eivät osu mihinkään
ja kehenkään
eivät haavoita
valloittamisen
onnea
Selite:
Kuten Minä Olen on minulle joskus sanonut;Elämä on teatteria.Oman elämäni näytelmässä pääosanesittäjällä on vuorosanat usein hukassa. Pantomiimin taitajia onneksi tarvitaan tässä elämän suuressa spektaakkelissa. Jokaisella on paikkansa.--------------------
https://www.youtube.com/watch?v=Zi9To04PO78
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut