Minä kuulun jälkiruokapöytiin,
kuulun nojaamaan lämpimiin olkapäihin.
Kuulun venymään niin, että tuntuu, muttei satu,
kiittämään aidosti ja kiusaantuneesti.
Kai tahtoisin olla osa sitä
jolle en löydä nimeä, en kaavaa,
vaan aina kun huokaus karkaa huulilta
se lipeää loitommas
ja minä itken naurusta vääristynein kasvoin
täydessä junanvaunussa vielä kerran
enkä hetkeen kuulu
mihinkään muualle.
kuulun nojaamaan lämpimiin olkapäihin.
Kuulun venymään niin, että tuntuu, muttei satu,
kiittämään aidosti ja kiusaantuneesti.
Kai tahtoisin olla osa sitä
jolle en löydä nimeä, en kaavaa,
vaan aina kun huokaus karkaa huulilta
se lipeää loitommas
ja minä itken naurusta vääristynein kasvoin
täydessä junanvaunussa vielä kerran
enkä hetkeen kuulu
mihinkään muualle.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut