Tarpeeksi terävä kuokka
uppoaa soraiseenkin maahan.
Annan sen tapahtua.
En voi ulkoistaa perustusten valamista,
en nypertää sormiani rispaantuneen elämän kulmaan,
en pelätä rakkojen puhkeamista,
vuorata itseäni narskuvaan styroksiin.
Minun täytyy sanoa kyllä ja ei
omalla äänelläni,
se kantaa kyllä
kuten nämä kaksi vahvaa jalkaakin.
uppoaa soraiseenkin maahan.
Annan sen tapahtua.
En voi ulkoistaa perustusten valamista,
en nypertää sormiani rispaantuneen elämän kulmaan,
en pelätä rakkojen puhkeamista,
vuorata itseäni narskuvaan styroksiin.
Minun täytyy sanoa kyllä ja ei
omalla äänelläni,
se kantaa kyllä
kuten nämä kaksi vahvaa jalkaakin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut