![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-24116-1702768140.jpg?itok=LGs7tkB2 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva")
Täydenkuun taivaan alla
tanssivat loimut liekkien
ja minä nauran hiljaa,
kuin eksyksissä, mutta viisaana.
Ilta loihti taikojaan,
nauravaa, villiä vapautta,
suunnitellen suuria.
Valovuosien päässä,
arki näyttää pieneltä,
kiireeltä kantapään,
ajan ainaisen hampaan.
Tänään on sen aika jolloin
pohjoinen puhuu,
helmipöllö huokaa,
ja aika kulkee armahtaen.
On myös aika sen,
jonka muistojen kullassa,
tahdon elää yhä uudestaan
taas kun revontulet tanssivat
ja helmipöllö puputtaa,
toiveiden taivaani yllä.
taas kun revontulet tanssivat
ja helmipöllö puputtaa,
toiveiden taivaani yllä.
Selite:
Juu juu, tiedetään. Ei nyt ole talvi eikä helmikuu josta tuo runo puhuu. Vanhoja tekstejäni tässä läräilen, tuota en löytänyt, kadonnut täältä??? Noh, loppukaneettia muokkasin, pari sanaa lisäsin, muutoin sama kuin alkuperäinen. Toivottavasti nyt tavoittaa.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut