TÀnÀÀn olen sitÀ mieltÀ,
ettÀ lausun suomenkieltÀ.
Kaikuu siinÀ kaipausta,
katajaista kajastusta.
Soikoon metsÀt, soikoon vuoret,
suomenkieltÀ rohkeasti.
JylhÀnkauniit vuodet nuoret,
pitkospuiden loppuun asti.
Keinu, keinu korkealle,
pÀivÀn loimon kimallusta.
Soikoon laulu maailmalle,
hÀrkÀteiden kuiskausta.
Vieno hieno, onnen tieno,
runollista ilmausta.
Reipasmieli, suomenkieli
monta hyvÀÀ ajatusta
Korpeen juurtui kuusen juuret,
pirtti tuoksui silloin noelta.
Nousi ilmaan aatteet suuret,
rikkaudeksi Palojoelta.
Lausun yhÀ suomenkieltÀ,
runollisen rohkeasti.
TiedÀn mitÀ olen mieltÀ,
pitkospuiden loppuun asti.
ettÀ lausun suomenkieltÀ.
Kaikuu siinÀ kaipausta,
katajaista kajastusta.
Soikoon metsÀt, soikoon vuoret,
suomenkieltÀ rohkeasti.
JylhÀnkauniit vuodet nuoret,
pitkospuiden loppuun asti.
Keinu, keinu korkealle,
pÀivÀn loimon kimallusta.
Soikoon laulu maailmalle,
hÀrkÀteiden kuiskausta.
Vieno hieno, onnen tieno,
runollista ilmausta.
Reipasmieli, suomenkieli
monta hyvÀÀ ajatusta
Korpeen juurtui kuusen juuret,
pirtti tuoksui silloin noelta.
Nousi ilmaan aatteet suuret,
rikkaudeksi Palojoelta.
Lausun yhÀ suomenkieltÀ,
runollisen rohkeasti.
TiedÀn mitÀ olen mieltÀ,
pitkospuiden loppuun asti.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut