Ihmisenkaipuu

Minä en sovi tähän maailmaan läävään,
aina yläkerrastaan sotkuiseen
ja aina yksin jäävään.
Jokainen ongelma lakaistaan alle maton.
Silti vasta alussa on elämäni mittainen Maraton.

Olen kiiltokuva toisesta todellisuudesta,
päälle liimattu naurava suu.
Olen tähti kotoisin Taivaasta.
Mutta minulla on ihmisen sydän ja ihmisenkaipuu.

Putoan Taivaasta pintaan maan.
Muutun kiiltokuvasta ihmiseksi kun ongelmani jaan.
Luurangot kaapissa saavat myrkkyä,
jota puhumiseksi kutsutaan.
Ja yhtäkkiä myös yläkertani kokee suursiivouksen.