Dissosiaatio

Vaikka askel askeleelta jalkani etenevät,
sieluni edellä juosten viilettää.
Hymyni ja nauruni yhä vain levenevät.
On sisimmässäni tiedostamaton, kylmä ikijää.
En itse tunnista sitä
Ahdistukseni on minulle vain objektio kaukaisessa avaruudessa.
Minusta tuntuu hyvältä ja iloiselta.
Silti mikään ei ole hyvin menneisyydessä.
Tahdon elää vain elämässå uudessa.

"Yritin itsemurhaa",
kerron muille nauraen.
Järkeistäminen on niin turhaa.
Jokainen tunteeni on vain reaktionmuodostus defensiivinen.

Minua, itseltänikin salattua Jumala auta!
Murra positiivisuuden kuoreni luja kuin rauta.
Vain siten parantua voin.
Vain Sinä voit murtaa tämän maanpäällisen helvetin,
jonka mieleni minulle loi.

Sinä olet toivoni.
Sinun voimastasi järkkyy sydämeni maa.
Armahda myös minua,
armosi suorittajaa.