Tuijotan kauas tyhjyyteen
ja mietin, mitä teen.
kun kaikki on liian pitkälle edennyt.
Kun sinä olet välimme katkaissut ja mennyt.
Olen ihan turta.
En jaksa itkeä, enkä yrittää muurejasi murtaa.
Makaan sängyssä päiväni. Makaan yöt.
Ruokahaluni on mennyt, ja hädin tuskin syön.
Tahtoisin vain nukkua
ja sinut unohtaa.
Silti odotan, että soittaisit.
Voi tätä aivokemiaa!
Tiedän, että meidän on enää
mahdotonta jatkaa.
Olen sinulle ilmaa. Ei ole yhteistä matkaa
edes ystävinä.
"Se on väärin!" huudan minä
jossakin mieleni sopukoissa.
Voin silti toipua.
Se vain vie aikaa:
elää ilman sinua
ja kokea taikaa
ehkä joskus jonkun toisen kanssa.
ja mietin, mitä teen.
kun kaikki on liian pitkälle edennyt.
Kun sinä olet välimme katkaissut ja mennyt.
Olen ihan turta.
En jaksa itkeä, enkä yrittää muurejasi murtaa.
Makaan sängyssä päiväni. Makaan yöt.
Ruokahaluni on mennyt, ja hädin tuskin syön.
Tahtoisin vain nukkua
ja sinut unohtaa.
Silti odotan, että soittaisit.
Voi tätä aivokemiaa!
Tiedän, että meidän on enää
mahdotonta jatkaa.
Olen sinulle ilmaa. Ei ole yhteistä matkaa
edes ystävinä.
"Se on väärin!" huudan minä
jossakin mieleni sopukoissa.
Voin silti toipua.
Se vain vie aikaa:
elää ilman sinua
ja kokea taikaa
ehkä joskus jonkun toisen kanssa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi