![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Psyloche kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-2257-1716552206.jpg?itok=UvJn_zPX "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Psyloche kuva")
Ja niin sinä hymyilet ja viet minut mukanasi
kuolleiden, onnellisten perhosten tarhaan,
jossa tanssimme hautajaistanssin
ja häävalssin
kun taivas sataa eläväisiään
ja siivettömät rukoilevat.
Lyhyen, kiivaan ja hiljaisen hetken
luen sinun sydämesi lyönnit
ja sinun syntiesi tunnot
ja kun nouseva on aurinko ja kalpeneva kuu
meidän aikamme loppuu,
satu katoaa.
Hetken me elimme, kuin rakastavaiset
joten koteloikaa meidät
kuin perhoset,
jotka kuolevat.
Ja niin sinä hymyilet ja viet minut mukanasi
takaisin varjoihin...
Atlantiksen rantaan.
kuolleiden, onnellisten perhosten tarhaan,
jossa tanssimme hautajaistanssin
ja häävalssin
kun taivas sataa eläväisiään
ja siivettömät rukoilevat.
Lyhyen, kiivaan ja hiljaisen hetken
luen sinun sydämesi lyönnit
ja sinun syntiesi tunnot
ja kun nouseva on aurinko ja kalpeneva kuu
meidän aikamme loppuu,
satu katoaa.
Hetken me elimme, kuin rakastavaiset
joten koteloikaa meidät
kuin perhoset,
jotka kuolevat.
Ja niin sinä hymyilet ja viet minut mukanasi
takaisin varjoihin...
Atlantiksen rantaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut