♡
Liittynyt: 24.9.2003
Viimeksi paikalla: 19.11.2024 22:51
Asuinpaikka: Nokia
Teini-iän tunnekuohuissa kirjoittamani vanhat runot on mulle edelleen tärkeitä.
Vuosikausien koulukiusaamisen aiheuttaman sosiaalisen kyvyttömyyden ja muut sielun arvet purin silloin parhaani mukaan teksteihini; jos niitä haluaa näin myöhemmin yrittää tulkita, tuo kannattaa ehkä pitää mielessä.
Löysin runot itseilmaisun ja ajatussolmujen avaamisen keinona näköjään uudelleen joskus 2017 loppupuolella. Vertailen täällä aikakapseliin, vanhoihin runoihini, ja viattomuus ja leikkisyys tuntuu nykyisin olevan kadoksissa. Ei kai iäksi?
Haaveilemasta en kai lakkaa koskaan. Hyvä niin.
Kommentit
Suloinen.
ihana, näin joulun alla :)
Mitä maailma olisikaan ilman Joulumuoreja.. (tai muoria yksikössä, miten vaan :D)
Tässä on sitä nuoruuden paloa, joka tuntuu multa nyt palaneen jo kokonaan pois. Kun olin sun ikäinen en uskonut, että sen voisi menettää. Pidäppä omastasi kynsin ja hampain kiinni, sillä tälläistä syntyy vain sen voimalla..
Tämä piristi,,ihanan erilainen..Kiitos :)
Ihanan iloinen. Kaikesta huolimatta.
tuollaista se pitäisikin olla kun on vanha ja sellai käppyrä vaan.ihanan onnellinen ja hiukan surullinen runo.
Sivut