Rähmäkäpälä Edward

Runoilija Nimeni Haaveilija

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Nimeni Haaveilija kuva
mies
Julkaistu:
67
Liittynyt: 24.9.2003
Viimeksi paikalla: 21.3.2025 20:51

Asuinpaikka: Nokia
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
21.10.1987

Teini-iän tunnekuohuissa kirjoittamani vanhat runot on mulle edelleen tärkeitä.
Vuosikausien koulukiusaamisen aiheuttaman sosiaalisen kyvyttömyyden ja muut sielun arvet purin silloin parhaani mukaan teksteihini; jos niitä haluaa näin myöhemmin yrittää tulkita, tuo kannattaa ehkä pitää mielessä.

Löysin runot itseilmaisun ja ajatussolmujen avaamisen keinona näköjään uudelleen joskus 2017 loppupuolella. Vertailen täällä aikakapseliin, vanhoihin runoihini, ja viattomuus ja leikkisyys tuntuu nykyisin olevan kadoksissa. Ei kai iäksi?

Haaveilemasta en kai lakkaa koskaan. Hyvä niin.
Suosittelen:
 

Sinun vuoksesi, mitä tahansa

Tahdon joskus kuulla sinun sanovan
”Pidä minusta kiinni”
Vaikken tiedä, pystynkö siihen -
ehkä sinun pitää auttaa

Jäänkö lumessa tanssivan tytön vuoksi
Lumisadetta tekemään
Näillä käsillä
Joilla en uskalla koskea

Näillä
Kummajaisen kasvoilla
Joilla en osaa hymyillä

Aina kaipaan
Vaikka elämäsi jatkuisikin –
minun ei ehkä osaisi.

Selite: 
Ei mitään henkilökohtaista ketään... Tai no ehkä tavallaan kyllä.. Mutta ei vaatimuksia.. Vain toiveita.. Niin ja tiiän kyllä että mistä on inspiraatio kotoisin..
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

''Jäänkö lumessa tanssivan tytön vuoksi
Lumisadetta tekemään
Näillä käsillä
Joilla en uskalla koskea''

ooh. (O.O) Varsinkin tuohon kohtaan tykästyin kovin. Tässä on jotakin niin haurasta, josta pidän. Emme me ole kivikovia, vaikka joskus toivoisimmekin olevamme, hauraita me olemme. Murtuvia, repaleisia, hajanaisia. Silti haluaa pysyä kasassa, vaikka vain tahdon voimalla--

upea.

K A U N I S...<3

Etenkin tuo viimeinen "Aina kaipaan
Vaikka elämäsi jatkuisikin - minun ei ehkä osaisi." oli suloinen.

Kiitos tästä.. suosikkeihin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot