Antaisit olla.
Anna minun nyt vain olla.
Haluan vajota tähän
tähän hetkeen
kietoutua suruun
vaipua muistoihin.
Tiedän että
se ei hyväksi ole
eteenpäin, huomiseen
katsoa pitäisi.
Mutta tarvitsen
tämän hetken
hetken yksin
menneisiin matkaten.
Minun on
tavoitettava mennyt elämä, minä
tarjottava sille käteni
merkitse sovinnon.
Vain niin voin
huomisen kohdata.
Vain niin voin eteenpäin jatkaa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Tianna | Asunto 24 | 29.3.2009 | 5 | Runo |
| Tianna | Sydämen vajaatoiminta | 29.3.2009 | 7 | Runo |
| Tianna | Kalliolle kukkulalle | 14.8.2008 | 2 | Runo |
| Tianna | Kättä päälle | 24.2.2008 | 1 | Runo |
| Tianna | Kun sanat loppuvat | 24.2.2008 | 4 | Runo |
| Tianna | Tätä ei tämän enempää voi tiivistää | 9.9.2007 | 3 | Runo |
| Tianna | Aamuyön tunnit | 10.8.2007 | 2 | Runo |
| Tianna | Miten Minä Jaksan Minun Kanssa | 18.7.2007 | 3 | Runo |
| Tianna | Tästä Kodista Ei Tarvitse Maksaa Vuokraa | 11.7.2007 | 2 | Runo |
| Tianna | Satunnaisia Sadekuuroja | 10.7.2007 | 2 | Runo |
Kommentit
Näin monesti on, että menneet on pakko käsitellä, ennen kuin voi jatkaa matkaa uutta kohti. Ei voi aina kääntää selkäänsä sille kaikelle, mitä on kokenut, ellei sitä saa hyvästellä ensin ja sitten päästää siitä irti. Hieno runo!