Kaikkialla avaruus,
pimeän hohtoinen maailma.
Maailma, joka ei lopu mihinkään.
Maailma, jonka alkua en tiedä, en näe.
Minä rannalla ihminen, minä pienistä pienin.
Tunnen sen kaikkialla.
Mistä se alkaa ja mihin päättyy.
En näe sinua,
tiedän sinun olevan kaikkialla.
Minä rannalla ihminen.
Tähtien sumussa.
pimeän hohtoinen maailma.
Maailma, joka ei lopu mihinkään.
Maailma, jonka alkua en tiedä, en näe.
Minä rannalla ihminen, minä pienistä pienin.
Tunnen sen kaikkialla.
Mistä se alkaa ja mihin päättyy.
En näe sinua,
tiedän sinun olevan kaikkialla.
Minä rannalla ihminen.
Tähtien sumussa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mitäänsanomattomuudesta mielettömyyteen...........
Runouden disinformaatio.
Mainio runo
Kuvittelen rannan sumua kuin luonnon ääriviivoja - kuulenko,näenkö - ihmiselon taipaleen hiljaiset äänet.
Kaunis runo jälleen Sinulta ( kuin kesän hiljaisuuden säveleet )