Minä näin lopun tulevan
Näin aurinkomyrskyn ja meteoroidien satavan
Maailman palavan
Hetken maailmankaikkeus meitä vielä katselee
Hiljaisen hetken ruoho kasvaa varpaittemme alla
Pian liitymme tähtien seuraan
Henkäisemme viimeisen kerran
sitä itsekkyyden tomua, jota olimme
Se tukehduttaa meidät
Kun meitä ei enää ole
ei ole surujammekaan
ei pienintäkään huolen murua
Minä pidän sinua kädestä
kun aika katoaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
