Kaunis. Vähin sanoin paljon. Ensimmäinen rivi luo mielikuvan tähtikirkkaasta yöstä aavikolla ja toinen rivi laajentaa tunnelman kaukaisuuksiin. Niin, tykkään tästä - siitäkin huolimatta, että minun on vaikea ajatella sielua puoliskona. Eiköhän ihminen kuitenkin ole kokonainen? Kutsuttu kumppanuuteen toisen kokonaisen kanssa? No ymmärrän asian runollisena kielikuvana. Hyvä
Kommentit
Kaunis runo.
kaunista ja. kaihoisaa..tämä voisi jatkua
Sama tähtitaivas antaa valon loistaa rakkauden toiselle puoliskolle yli aavikon.