Verkot Vesille!

Tämä universumillinen ääretön jatkumo kulkee
Samaa kaavaa ylös alas muut reitit sulkee
Mutta jos sä tahdot olla se yks muuttuja
Kulkee omaa polkuas vaeltaja muuttaja
Paeta vuorille suorille poluille
Ottaa happea uusille soluille

Hiljaisuudesta voi löytää vastauksen äänen
Sitä kuuntelemaan niin monen kerran jäänen
Et osaan sanoa jos apua mä anoa
Tahdon joku kerta mut rakkauden janoa
On vaikea kai sammuttaa
kun sen kerran aloittaa
Luulee löytävänsä Satumaan
Sateenkaaren aarteen taa.


Totuus on kuitenkin palavaa
Kun Feeniksinä tuhkastaan
Joka kerta uudestaan
Silti pystyy nousemaan
Kokeneena muistissaan
Vaikka syntyy unissaan
Pystyy taakseen jättämään halutessaan
Ja omaa mieltä kolutessaan
On oman elämänsä pressa
Ei tarvii elää ulkona kaatosateessa


Vaikka sekin hyvää tekee muistaa luonnon mahti
Loppua voi ikuinen oman hännän jahti
Ku tajuaa et elämää on muualki ku sisäl pään
Sukkulainen matokin saatiin elämään alta ikijään


Joten hyväksy ja jatka hyväksyttävä on matka
Joka meille jokaiselle täällä annettiin
Vaikeina aikoina kyynelillä ammennettiin
Mut tulee viel se päivä joka saa sut hymyilemään
Niinkin aidosti ettet piilota sitä keltään

Paistaa se päivä risukasaankin, eikun verkot vesille!