Ensimmäinen askel on vaikein.
Mustan ja tyhjän keskellä
Ihminen on luotu pelkäämään.
Ensimmäinen kyynel on vapauttavin
posken päällä mustetahra
Sitten on aika,
kun on pohjan saavuttanut.
Tipahdellen sen läpi,
Näkymättömien kerrosten alta
Löytyy aina uusi pohja.
Joka ennen murtumistaan kannattelee
pitkittyvän sekunnin.
Koska mustassa maailmassa aika ja sen puute
on suhteellisen häilyvää.
Kerrosten välissä voit leijailla, olla hetken painoton.
Muistaen, että olet silti putoamassa, ja kaikki
musta ympärillä on ennallaan.
Ehkä jostain näkökenttään osuvalla valon pilkahduksella
on vielä vuotensa jäljellä
Toivot.
Ehkä sinäkin löydät sinisen pallomeresi, vaikka kaukaa katsottuna
kaikki tuikkivat niin samankaltaisina
Leijaile ja putoa,
Leijaile
Putoa.
Jokaisen vierestä katoavan valon pilkahduksen kohdalla
Ajattele kaikkia rakkaitasi.
Etenkin niitä, jotka jo matkustavat toisessa universumissa.
Ehkä siellä avaruus on keltainen
Ja tie kotiin on
Ikuisesti valaistu.
Viimeinen sekunnin kiihdytys
Ja sitä seuraava upotus.
Tunnet liikkeen hidastuvan,
Niin sinun kuin ajankin.
Sinisen mustaksi taittuva syli käy raskaaksi.
Silti se tuo mieleesi turvallisen muiston.
Kerran saat vielä leijailla kylmältä maalta suojassa
Äitisi kohdussa.
Kunnes hajoat hiukkasiksi,
kuten kaikki muutkin täällä.
Tonnikalaparvi
Koralliriutta
Islannin tulivuori
Pilvenpiirtäjä
Kytemään jätetty sademetsä.
Rikkaan miehen linna ja köyhän naisen käytetty sydän
Itämaan suurin tietäjä,
Lännen ruhtinaallinen kuningaskunta
Mikromuovin palanen ja kierrätyskartonki.
Kertaalleen kuolletettu
paperipuu.
Korona, ebola, lintuinfluenssa,
tuuleen tarttunut foliohattu
Hävikki -30% jauhelihapaketti, Päätön hormonibroileri
sotainvalidin jalkaproteesi
Maissipelto "Sweet home Alabamassa",
Kuivunut joki Afrikan sarvessa
Saimaan viimeinen norppa.
Kaikki yhtä, maan tomua.
Vihoviimeinen sekunti alkanut,
Maan sisus yskäisee jäljellä olevat tuhkansa.
Enää jää
Musta.
Mustan ja tyhjän keskellä
Ihminen on luotu pelkäämään.
Ensimmäinen kyynel on vapauttavin
posken päällä mustetahra
Sitten on aika,
kun on pohjan saavuttanut.
Tipahdellen sen läpi,
Näkymättömien kerrosten alta
Löytyy aina uusi pohja.
Joka ennen murtumistaan kannattelee
pitkittyvän sekunnin.
Koska mustassa maailmassa aika ja sen puute
on suhteellisen häilyvää.
Kerrosten välissä voit leijailla, olla hetken painoton.
Muistaen, että olet silti putoamassa, ja kaikki
musta ympärillä on ennallaan.
Ehkä jostain näkökenttään osuvalla valon pilkahduksella
on vielä vuotensa jäljellä
Toivot.
Ehkä sinäkin löydät sinisen pallomeresi, vaikka kaukaa katsottuna
kaikki tuikkivat niin samankaltaisina
Leijaile ja putoa,
Leijaile
Putoa.
Jokaisen vierestä katoavan valon pilkahduksen kohdalla
Ajattele kaikkia rakkaitasi.
Etenkin niitä, jotka jo matkustavat toisessa universumissa.
Ehkä siellä avaruus on keltainen
Ja tie kotiin on
Ikuisesti valaistu.
Viimeinen sekunnin kiihdytys
Ja sitä seuraava upotus.
Tunnet liikkeen hidastuvan,
Niin sinun kuin ajankin.
Sinisen mustaksi taittuva syli käy raskaaksi.
Silti se tuo mieleesi turvallisen muiston.
Kerran saat vielä leijailla kylmältä maalta suojassa
Äitisi kohdussa.
Kunnes hajoat hiukkasiksi,
kuten kaikki muutkin täällä.
Tonnikalaparvi
Koralliriutta
Islannin tulivuori
Pilvenpiirtäjä
Kytemään jätetty sademetsä.
Rikkaan miehen linna ja köyhän naisen käytetty sydän
Itämaan suurin tietäjä,
Lännen ruhtinaallinen kuningaskunta
Mikromuovin palanen ja kierrätyskartonki.
Kertaalleen kuolletettu
paperipuu.
Korona, ebola, lintuinfluenssa,
tuuleen tarttunut foliohattu
Hävikki -30% jauhelihapaketti, Päätön hormonibroileri
sotainvalidin jalkaproteesi
Maissipelto "Sweet home Alabamassa",
Kuivunut joki Afrikan sarvessa
Saimaan viimeinen norppa.
Kaikki yhtä, maan tomua.
Vihoviimeinen sekunti alkanut,
Maan sisus yskäisee jäljellä olevat tuhkansa.
Enää jää
Musta.
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=h9vj-p1yGLw
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit