Kaunotar tunturin on mielessäin yhä
vaikka on harmaata ja onkin pyhä,
kun kaipaus sydäntä kirveltää
niin siinä unohtuu pyhät ja sää.
On siitä ikuisuus sinut kun näin
olit pienen hetken vierelläin,
silloin syttyi sydämeen tuli
ja patoutuma suuri sisältäin suli.
Olen kuin lapsi kyynelissäin
niin polttava on vieläkin ikäväin,
olet mielessäin yhä tunturin laella
laskeudu jo ja syliini vaella.
vaikka on harmaata ja onkin pyhä,
kun kaipaus sydäntä kirveltää
niin siinä unohtuu pyhät ja sää.
On siitä ikuisuus sinut kun näin
olit pienen hetken vierelläin,
silloin syttyi sydämeen tuli
ja patoutuma suuri sisältäin suli.
Olen kuin lapsi kyynelissäin
niin polttava on vieläkin ikäväin,
olet mielessäin yhä tunturin laella
laskeudu jo ja syliini vaella.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut