Kuinka ääni,
niin pieni hentoinen,
saa pyörryksiin pääni,
kun tuo vastuun äitiyden.
tämä pikkuruinen,
ryppyinenkin vielä,
silmät sirrillä,
ihmettä täynnä,
vie mun sydämen.
Hento ote,
elämän alussa,
sanoo,
suojele minua.
Heti valmis,
henkeni antamaan,
kaikelle altis,
hänen puolestaan.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| kanerva | Äidin oppi | 8.2.2015 | 1 | Runo |
| kanerva | Äidin syyllisyys | 10.8.2014 | 1 | Runo |
| kanerva | Nimetön | 7.7.2014 | 0 | Runo |
| kanerva | Minun polkuni | 4.5.2014 | 1 | Runo |
| kanerva | Tyytykäämme | 9.4.2014 | 0 | Runo |
| kanerva | Erityisherkkä | 7.3.2014 | 0 | Runo |
| kanerva | Lapsen askelin | 7.3.2014 | 0 | Runo |
| kanerva | kadonnut pari | 28.2.2014 | 3 | Runo |
| kanerva | Äitiys | 28.2.2014 | 3 | Runo |
| kanerva | jos lentää voisin | 28.2.2014 | 0 | Runo |
Kommentit
Kaunis on runosi! Pidän!
Kauniisti elämän tärkeimmästä
Voi tätä äidin onnea, rakkautta ja
huolenpitoa ;) Onneksi olkoon,
suloinen nyyti kainalossasi.