Ei täydellisyyttä voi rakastaa
olet kauniimpi virheinesi,
myös puutteesi tahtoisin omistaa
kun vain pääsisin rinnallesi.
Kuin kedolla kukka, niin luonnollinen
sinä, joukossa toisien loistat,
osaat olla niin vähästä kiitollinen
onnen pienenkin hymyssäs toistat.
Saa lintu tuo lämpöä sulistaan
siivin vahvoin se ilmassa pysyy,
sua kohdata saanko mä milloinkaan
näin tunteeni järjeltä kysyy.
Tuo kauneus joka on sisällä sun
kuin sulka, se lämpöä antaa,
ja mieleni, silloin kun kylmä on mun,
lailla siiven mua luoksesi kantaa.
Sinä tyttö niin herkkä, ja luonnollinen
olet vieraana ajassa tässä,
ja vaikka et olekaan todellinen
tähti kirkkain oot mun elämässä.
Ei mielikuvaa voi saavuttaa
silti uskoa mieleen se valaa,
ja kauneus, jonka saa keväisin maa,
taas kerran myös ihmisiin palaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
vaikka onkin vanhaa tuotantoa, on runosi
mielikuva lämpöisen kaunis.
*Sinä tyttö niin herkkä, ja luonnollinen
olet vieraana ajassa tässä,
ja vaikka et olekaan todellinen
tähti kirkkain oot mun elämässä*
Kaunista, ihastuttavaa kerrontaa. Runokynässäsi on sielua hivelevää herkkyyttä.
Kaunis, ihana runo...pidän : )
Kiitos sanoistasi : )
Aivan ihana, varsinkin ensimmäinen kappale. Siinä tulee niin esiin aidon rakkauden olemus. Kaunista, hymyilyttävää, herkkää.
Kaunis runo tämä
Miten syvällinen ja kiehtova onkaanruno,
Joka on tehty sydämmelläja tunteella.
Todella Kiitos sinulle.
Sinä tyttö niin herkkä... vaikka et olekaan todellinen... ei mielikuvaa voi saavuttaa...
Erityisesti tämä kohta runossasi puhutteli ja kosketti. Hieno runo kaiken kaikkiaan.
Sivut