Pohjolan kevät

Runoilija isokultasiipi

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 23.8.2007
Viimeksi paikalla: 6.7.2020 23:57

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
28.11.1990

Minä olen Marraskuun
viimeisiä tyttäriä,
kiireessä syntynyt
 
Päivisin riennän paikasta toiseen,
naurusta kuplin ja
unohdun keskustelun pyörteisiin
 
Iltaisin minussa istuu haaveita
ja mietteliäs hiljaisuus,
kirjoitan maailmani ylös
 
Minussa on suuria puhureita
ja rauhaisaa tuulta,
minussa on veikeän auringonlaskun värit

----------------------------------------------------
Kiitokset kommenteista
 

Ilmassa on jo kevään tuntu
Alaston yötaivas syleilee
hellästi lapsiaan

Ja vielä viimeiset pakkaset
uhoavat uhmassaan,
vielä viimeiset askeleiden
narinat valkoisella hangella

Kuu luo salaisia säkeitään maahan,
kertoo varovaisesta kaipuustaan
niille, jotka keskittyvät kuulemaan

Maailma on hetkeksi vaiennut
Hiljaisuus on minussa

Selite: 
Suosikkiaikoja
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis, hieno runo.

Hyvin kaunis runo, kiitos runostasi :)

 

Käyttäjän kaikki runot