Kun elämä
on niin
on siihen
elämään niin
kypsynyt
mutta kun
istuessaan
syyskuu aamussa
järven rannalla
pilvettömälle taivaalle
nousevaa aurinkoa
katsellen
katsellen
joka on
kenties kauneita
mitä hän
on nähnyt
elämänsä aikana
niin siinä
istuessaan
syyskuu aamussa
järven rannalla
pilvettömälle taivaalle
nousevaa aurinkoa
katsellen
katsellen
hän kohtasi
psykologisen kuolemansa
ja niin
minän kuoleman
myötä
hänelle syntyi
sielu
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
määrittelyt ja käsitykset saattavat antaa sielurauhan tunnun kohdalle osuessaan - elämän on ainutkertaisuudessaan rikasta
Viisas. Kaunis.
Näen kaiken sieluni silmillä,
ja miten totta tuo onkaan;
jonkun kuollessa syntyy uutta.
Sivut