Ei me koskaan tiedetty
kun silloin lapsena ennen
pitkällä koulumatkalla itkimme
kun pakkanen nipisteli varpaita ja
sormia
Kuinka tänä päivänä
on lämpimät vaatteet
ja pakkasestakin voi nauttia
Enää ei itketä
sillä talvi on kaunis niinkuin kesäkin
Ennen ei ollut oli vain kurjaa palella
soskun antamissa liian suurissä monoissa
joita piti kolme lasta pitää vuoropäivin
Oli ennenkin köyhiä kun isä kuoli
ei ollut huoltajaa ja koulussa opettaja
irvaili köyhemmille ei ne mitään osaa
turha niitä on höösätä.
Oma tahto siellä jo vietiin
ja äiti opetti nöyryyttä sydämeen
vaan silloin vannoin
nöyrää minusta ei tule
ja aina olen heikompien puolella
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tässä on nykyajan nuorille
vähän opittavaa
todella koskettava ja
voimakas runo
Koskettava runo.
Kiitos ayla
eikä vuosia kuin puoli vusisataa
onneksi ei silloin oikeesti tiedetty paremmasta
kiitettiin niistä
suurista monoistaki...
Tätä lukiessani tulivat mieleeni omat lapsuusmuistot. Koulusta saatiin joskus hiihtokengät, falanellia tai jotain muuta avustuksena.
Sivut