katsoa vaan mustaa mustana
hyväksyä pimeän
olla laskematta
niitä kuuttatoistamiljoonaa sävyä
joita sanotaan olevan
minulle riittää tämä yksi
joka ei päästä irti
joka pitää kiinni
haluaisin olla vain itseni kanssa
enkä kenenkään muun
enkä sanoa etenkään
että olisin sinun
sillä tällaisina päivinä
yhä uudelleen ja uudelleen
tuntee itsensä kelpaamattomaksi
alakulon viemäksi
mutta sinä kuitenkin pidät
kiinni minusta tänäänkin
ja ne miltei kuusitoistamiljoonaa sävyä
saavat jossain vaiheessa
kosketuspintansa yksi toisensa jälkeen
osaksi totta, joka on totta
elämä on taas elämä
kuin sen on tarkoitettu olevaksi
ja piirrät kasvoihini iloisemmat ääriviivat.
16.11.2017 (C) HH
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut