Repaleinen taivas
ympärillä autuas hiljaisuus
Tämän turhuuden meren rannoilta
kerään tyhjyyttä taskuihini
Eksyn ihmisiin
itseeni
Kadotan itseni kauniiksi
Huudan jokaiseen yöhön
yhden sanan
Se kaikuu rappukäytävissä
Liian pitkissä tunneissa
piirtyy ohi ajavan linja-auton valoihin
Siinä puussa
joka on sellainen pystyyn kuollut
kaksilatvainen vanha kelo
Ympärilläni autuas hiljaisuus ja repaleinen
taivas
Sellainen juudaksen puu
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
