Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 6.4.2025 8:22

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

VALOISAT AJAT

 

             ikää kertyy

          en tee kuolemaa

     ylätuuli repii pilveä

auringosta saapuu valonsäde


elän valoisan tuokion kerrallaan

Kommentit

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Otsikko hieman ihmetytti, mutta itse runo on on tyylikkään rapea. Loppulause antaa kivan valoisan kohotuksen.
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Aivan oikein, hetki ja tuokio kerrallaan täällä taivalletaan.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot