ARARAT  

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 2.4.2025 7:21

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 

 
Läpäisemättömän sumun keskellä
  airottomassa veneessä
    silloin ajelehdin.

Vene karahti karille
  ja siihen jäin -
    rannaton vesi ympärilläni,
      taivas paksun pilven peitossa.

Vaan en saanut ennakolta viestiä,
  vedessä kelluvaa puun lehteä,
    ruohonkortta
      jotain merkkiä elämästä,
                     ...
      ymmärtämättä silloin,
    että se matalikko 
  pohjattoman, äärettömän meren keskellä
olikin vuoren huippu.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Opettavainen tarina, kannattaa miettiä elämän karikoissa.
Hieno runo.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot