Aamuyöstä pysäköin tienpientareelle,
lupiinimeren rannalle.
En todella tiedä missä olen.
Soratie on sadekuuron jäljiltä kurainen.
Paikkaa ei ole moneen hetkeen
ohittanut ainoakaan auto,
etäällä, jollain toisella tiellä,
auton ääni etääntyy,
sekoittuu tuulen huminaan kuusten latvoissa.
Taivas selkeytyy,
pilvet antavat tilaa
nousevan auringon ensisäteille.
Yritän torkahtaa etupenkillä,
mutta varikset ja harakat pitävät meteliä.
Ne repivät yliajettua eläintä,
mäyrää ehkä,
aamupalakseen.
Syökööt ensin kyllikseen!
Sen jälkeen voisin kysyä
niiltä tietä.
lupiinimeren rannalle.
En todella tiedä missä olen.
Soratie on sadekuuron jäljiltä kurainen.
Paikkaa ei ole moneen hetkeen
ohittanut ainoakaan auto,
etäällä, jollain toisella tiellä,
auton ääni etääntyy,
sekoittuu tuulen huminaan kuusten latvoissa.
Taivas selkeytyy,
pilvet antavat tilaa
nousevan auringon ensisäteille.
Yritän torkahtaa etupenkillä,
mutta varikset ja harakat pitävät meteliä.
Ne repivät yliajettua eläintä,
mäyrää ehkä,
aamupalakseen.
Syökööt ensin kyllikseen!
Sen jälkeen voisin kysyä
niiltä tietä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut