Sateenkaari

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
906
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 12.1.2025 19:37

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 

Lasinpyyhkijöitten avatessa tilaa
voimakkaitten kuusien hartioilla
hento sateenkaari, värit kirkastuvat
ennen kuolemaa.

Tänään sänkipellon yllä
usvapilvet sekasortoisina
ryntäilevät sinne tänne.

Nousen autosta,
loikkaan solisevan ojan yli.
Oja on voitettu,
mutta en mene pitemmälle.


Siinä on usva ja sade,
vähäisenä virtana kohti suolampea.
Lammesta purona pieneen jokeen,
joki järveen, järvestä kosken jälkeen
leveä, vuolas virta ja sitten
rauhan ja rakkauden meri.

Lumi tulee aikanaan,
oja, puro, vuolain virta,
merikin jäätyvät.

Sateenkaari alkaa jostain,
ja päättyy johonkin,
mutta vain minä näen sen
tästä paikasta tällaisena.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kiinnostavuus tekstiin ei synny sattumalta. Koukutit välähdyksilläsi. Kädet ilmaan, mahtavaa.
Tällaista se veden kiertokulku.
Sateenkaari luo uutta uskoa ja toivoa, joka kerta kun sen näkee <3 
Osui ja upposi, niin kuin olisin ollut mukana, sänkipellon tuoksussa. Kiitos .

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot