VAIKKA LÄHDIT POIS, OLET AINA LÄHELLÄNI

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
904
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 6.1.2025 16:54

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



Mikä vuosi?

Mikä päivä nyt on?

Sinä olet täällä, vaikka olet lähtenyt.
Sinä olet poistunut.
Kuitenkin minä törmäilen sinuun,
en voi väistää muistoa sinusta.
Sinä olet kaikenaikaa mielessä,
olet sydämeni tahdistin.

Kuinka paljon on kello?


Sinun vallassasi on minun aikani.
Yksi ilta, yö ja aamu.
Sinä olet antanut enemmän,
enemmän kuin koskaan olisin voinut toivoa.

Katselen vuoren huipulta
ja näen koko maailman.
Tuolla, tuolla, tuolla ja tuolla,
mahtava näkymä:
vuoria, taivasta, niittyjä, metsää, lunta.

Kaikkialla ympärillä rakkautta,
pakahduttavaa rakkautta,
tässä talossa,
tässä huoneessa,
minun paitani alla,
sydämessäni.

oletus
Vapaa tägi: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa, syvältä viiltävää kaipausta, joka ei katoa sydämestä <3

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot