ELÄMÄ, YÖ JA KUOLEMA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 14.4.2025 16:43

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 

Laiturissa kiinnitettyinä
                pieniä laivoja kylki kyljessä.
Munkit mustissa kaavuissaan
                kulkevat ylös mäkeä.
Kirkon kullattu kupoli ilta-auringossa
                heijastuu kirkkaana silmiimme.

Ehtookellot soivat.
Turistit siirtyvät laivaan,
        joka on viimeksi tullut.

Se lähtee ensimmäiseksi,
        ja sen nimi on 
Elämä.

Horisontti hämärtyy.

Laituriin jäävät


ja kitisten kiinnitysköysissä keinuva
Kuolema.


 
oletus

Kommentit

no, onneksi jäi
hyvä kuvaus vierailta rannoilta
Pysäyttävää, kuolema on niin lopullinen.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot