KÄTENI ALLA TUNSIN

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 3.4.2025 19:59

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

tunsin häpykummun
           käteni alla
    kuin juuri rauhoittuneen tulivuoren
       ja me lepäsimme nyt
             oli yö 
      päivän laajan aukion yllä
silmät suljetut silmät avoimet tähdet
         tunsin pienen sykähdyksen,
                merkin:
                       jossain syvällä
           odottaa purkaus
    ja minä odotan
           mihin syntyy halkeama
  pulppuava laava syöksyy
       virtaa pitkin reisiä
 ja järjen rinteilleen rakentama kylä
    ihanaan kiihkoon
           hukkuu
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Intohimon tulivuori sykähtelee
ja saa lukijan hiukkasen levottomaksi ;P
Kiihkeän kaunista, kiittää Marle ;)
Hieno, vulkaanista voimaa uhkuva.
Tämä on taidolla kirjoitettu eroottisesti latautunut runo.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot