MÄÄRÄNPÄÄ

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
901
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 21.12.2024 5:22

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 
 
 
Miten monta vuotta
olenkaan kiivennyt
tätä loivasti nousevaa
kallionsyrjää?
 
Tästä kapeasta solasta
se jyrkkenee.
Sateen kostuttama sammal on liukas.
Puunrunkoon tukien,
toisesta rungosta käsin kiskoen
vedän itseäni ylöspäin.
 
Välitasanne, kallionkieleke.
Puiden latvukset silmien tasalla.
Jyrkänteen alla niiden juuret.
Sieltä lähdin. Tässä olen,
välitasanteella. Jatkanko vielä matkaa?
 
Rupijäkälän kirjaama kivi kuiskaa
kuin kutsuen:
”Pysähdy, istahda tähän ja hengähdä!”
 
Matka ei etene,
mutta taittuu,
ja määränpää
tulee levitetyin käsivarsin
vastaan ja sanoo:
 
"Huipulle on vielä jyrkkää nousua,
mutta tässä on paikkasi,
sinun leposijasi.
Olet voittanut paljon,
eikä onni ole suurempi huipulla,
jonne lippusi aioit pystyttää.
Syvällä kallion sisällä asuu tieto.
Perussija on graniitin sydämessä,
kaiken Alku ja Päätös."
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tässä runossa kiteytyy kaikki, koko elämä, aamen <3 
Olen jotenkin äärettömän onnellinen tästä runosta !

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut