Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
915
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 20.2.2025 11:16

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

KUUTAMOUINTIA

Sinä riisut itsesi,
kahlaat veteen,
uit yhä kauemmaksi rannasta.

Kuulen nyt sinun polskauttavan kerran
ja hihkuvan järven keskellä:

”Kuule, tämä on lämmintä jo.
Tule veteen vaan, ui tänne
kuun kimallukseen!

Sukelletaan yhdessä
tuon pienen saaren
toiselle puolelle.

Siellä ovat
öittemme kadonneet unet.

Riisu itsesi vapaaksi!”

Kommentit

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Ihanaa, nyt todellakin tarkenee uida yölläkin, varovasti vaan <3 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot