RAKKAALLE ELINALLE

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
912
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 6.2.2025 11:05

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Sinä menet rohkeasti läpi tiheikön,
etkä tiedä mitä sen takana on.
Mutta se on sinun tehtäväsi,
kulkea tiheikön läpi
niitylle, jossa ensimmäiset ahomansikat
jo punertuvat, helteisen heinäkuun
väkevä tuoksu.
Selite: 
Tyttäreni Elina (syntyi 17.7.1971 kuoli auto-onnettomuudessa 20.11.2002) olisi tänään täyttänyt 45 vuotta! Muisto säilyy!
oletus
Vapaa tägi: 
Kategoria: 
 

Kommentit

toivon ja uskon täyteinen runo

upea
Herkän kaunis kesäinen runo ja tuo runon alla oleva selite tekee tästä haikean koskettavan. <3
Otan syvästi osaa vielä näin vuosienkin päästä. Lapsen menetys ei unohdu koskaan.
Runollasi elävöität muiston, lyhyesti ja koskettavasti.
Surulliseksi veti, kun luin tuon selitteen. Hienoa, että muisto säilyy. Tuosta runosta tuli mieleeni päättäväisyys ja ilo. Mietin, oliko tämä symboliikkaa, kuitenkin onnellinen loppu. 
Vetää sanattomaksi. Kaikilla meistä on edessä tuntematon, ja kaikissa meissä asuu pieni lapsi, joka luottaa elämään ehdoitta, eikä mikään voi sitä voittaa, sitä kokemisen halua ja riemua, joka sisältyy inhimilliseen olemassaoloon. Tämä on hyvä muistaa.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot