YÖLAIVAN KANNELLA 

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
912
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 8.2.2025 14:43

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

Pimeässä
kirkas leimahdus.
Joku sytytti savukkeen.
Hetken ahavoituneet kasvot sen hehkussa.

Hyinen viima riepottelee pressua
pelastusveneen päältä.
Yölaivan kannelta katselen
etäisen rannikkokaupungin valoja.

Määräsatama kaukana,
kuu sitä lähempänä.

Kajastusta jo taivaan rannassa
ja heräävien lokkien huudot.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Yölaivan kannella voi kivakin olla, jos niin haluaa ja tykkää <3 
Tunnelma kuin vanhassa suomileffassa kera Taunon ja Ansan!
Ps.  Ei kai sentään "määräsarama"?

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot