ILLAN HÄMÄRÄSSÄ

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
907
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 21.1.2025 19:50

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
 

 

 

Katu tungokseen saakka ihmisiä
                 jokaiselta vastaantulijalta 
       sain luonnollisen hymyn 
                          jotkut pysähtyivät
               keskustelivat kanssani
                         toivottivat hyvää jatkoa 
        sitä samaa myös heille
              ja menin heidän lävitseen 
        tunsin itsessäni hetken
                  heidän ilonsa ja surunsa 
       myös heidän rakkautensa
                              suuret kertomukset
               pehmeässä iltahämärässä
                      en hikoillut
             en palellut
                             lapsi oli kulkenut
              rinnallani kysymättä
                        missä olimme
        käännyin
                     kulman taakse
        tyhjälle kadulle
    ja myös lapsi oli poissa hänen kätensä
lämpö vielä tuntui kylmenevissä sormissani
                          äänettömin askelin
               katulyhdyn vastavalossa
         yksinäinen hahmo tuli kohti
                   nosti käden ja iski
         mennyt elämä 
karkaistu terä tunkeutui
                              läpi sydämen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa, mutta hyvin kiehtovaa kerrontaa.
Todella laadukas kokonaisuus, josta löytää osuvia kielikuvia.
Mutta olisiko tätä voinut hajottaa hieman väljemmäksi?
Upea teksti. Kiehtova. Pakko lukea uudelleen ja uudelleen. Asettelukin kertoo elämän häilyväisyydestä.
Upea.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot