Puron kirkas vesi nauraa.
Niin se hihkuu, pärskii;
hyppy yli kiven, kiertää toisen,
solisee, putoaa padon yli,
aavistaa meren äärettömyyden,
sen tummenevan rauhan,
syvien vesien hiljaisuuden.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Sivut