Vaikka olin odottanut sitä
toivoin, ettei se tulisi
ilman tuliaisia.
Laitoin vettä
kahvinkeittimeen
ja kahvijauhoa suodattimeen
syksyä odotellen.
Oli pitkä, ja harmaa päivä.
Katsoin ikkunasta tien päähän.
En saanut mitään valmista aikaan.
Kun katsoin taas ikkunasta,
oli se silloin pysähtynyt portille.
Sylissään sillä oli lehtiä,
keltaisia, punaisia, vähän vihreitäkin.
Se kääntyi siinä ympäri, pudotti lehdet
tuulen vietäväksi.
Sade kastelee nyt ikkunaruutua.
Huomenna se tulee takaisin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ehkä huomiseksi on luvassa kahviseuraa ja kirkastuvaa säätä. Pidin runosi tunnelmasta.
Sivut