Olen ollut hiljaa jo pitkään
En tiedä mistä aloittaisin
Miten sanoihin koristaisin
Ja totta puhuakseni,
en tiedä helpottaisko tää sitkään
Kun ei tää ole
ihan tavallinen paha olo
Tää on Liisa Ihmemaan
painajaisversion jäniksen kolo
Kuka sanoi että herkkyys on hyvästä?
Se ei tiennyt mitä on
kavuta montusta näin syvästä
Herään yöllä huutoon
Ai se olinkin minä
Hikisenä tärisen,
kuin syksyn viimeinen vaahteranlehti värisen
Jotain tälläkin sekoilulla häiritsen
Ihan hyvin tiedän sen
Kaatakaa tänne nyt sitä viiniä
jos hetken kaikki olis vaan fiiniä
Maalaan huuliin punasta
yritän vaan olla hyppäämättä liikkuvasta junasta
Ja tää on kaikki nyt tässä
Heitä mulle jostain hihaan vielä yks ässä
Ja mikään ei kaada minua
En tiedä mistä aloittaisin
Miten sanoihin koristaisin
Ja totta puhuakseni,
en tiedä helpottaisko tää sitkään
Kun ei tää ole
ihan tavallinen paha olo
Tää on Liisa Ihmemaan
painajaisversion jäniksen kolo
Kuka sanoi että herkkyys on hyvästä?
Se ei tiennyt mitä on
kavuta montusta näin syvästä
Herään yöllä huutoon
Ai se olinkin minä
Hikisenä tärisen,
kuin syksyn viimeinen vaahteranlehti värisen
Jotain tälläkin sekoilulla häiritsen
Ihan hyvin tiedän sen
Kaatakaa tänne nyt sitä viiniä
jos hetken kaikki olis vaan fiiniä
Maalaan huuliin punasta
yritän vaan olla hyppäämättä liikkuvasta junasta
Ja tää on kaikki nyt tässä
Heitä mulle jostain hihaan vielä yks ässä
Ja mikään ei kaada minua
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mutta positiivisesti kerrottuna.
Hyvä Sinä! Hyvä!
joskus toivoo, että olisi nappi mistä sen saisi kytkettyä pois päältä. Tämä tuli mieleen runostasi. Pidin!