Ja silti sinä

Sunnuntaiaamuna
vailla muistikuvia
jäljellä vain sama paha olo
monistettuna ja kovempana
Ja silti sinä
olet siinä

Lohduton aamuyön itku
tuntuu yhä sydämessä
jaloissa sama voimattomuus
Ne eivät enää vain kanna
Ja silti sinä
tartut kiinni tiukemmin

Värisevä ääni
kun kysyn milloin menetän sinut
Pelko joka kuristaa kurkkua
kun en voi olla tämän parempi
Ja silti sinä
sanot ettet lähde koskaan

Ettet lähde koskaan
Ettet koskaan