Sumuksi synnyin pohjolan maille
valkean viitan harteilleni sain
elolliset kaikki kulkuani kaihtaa
vain hiljaisuus,
se seuraa mukanain
tuulenhenki edessäni hiljalleensa tyyntyy
syleilyä koleaa, ei kaipaa yksikään
minne vain nyt kosken, kenties jälki jää
pisara tai kaksi,
ne on kyyneliä nää
synnyit Päivänsäteeksi, tyttäreksi auringon
sait kultahiukset kiharaiset,
hymyn kauniin lämpimän
tulit tänne valon tuomaan,
kasvuvoiman antamaan
linnut sulle kaikki laulaa,
kukat aukoo nuppujaan
ei kulkemaan meitä yhdessä luotu
eri kasteihin täällä me synnyttiin
iloksi muille on lämpösi suotu
kun saavut,
mentävä minun on lipettiin
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista verbaliikkaa puettuna melankoliaan, mutta ehkä juuri siksi uppoaa tähän lukijaan.
Herkkä, kaunis runo
Sivut